(1879-1981).
Hän opiskeli pappisseminaarissa Dijonin, Lyonin ja Sorbonnen yliopistoissa.
V. 1904 hän meni naimisiin Julia Leyn kanssa ja muutti Kanadaan. Hän työskenteli ensin Saint-Bonifacessa Manitobassa, mutta muutti sitten perheineen St. Albert’iin Albertaan. V. 1906 he ostivat maatilan läheltä Lac Majeauta, 90 km luoteeseen Edmontonista alueelta, jota myöhemmin nimitettiin Rich Valleyksi.
Perheeseen syntyi yhdeksän lasta:
Charles 1905
Paul 1906, kuoli vuotta myöhemmin tulipalossa
Joseph 1908
Marie, ensimmäinen tytär 1910
Madeline
Rita
Louise nuorin
Monen lapsen isänä hän oli erittäin kiinnostunut koulutuksesta alueella.
Hän oli kiinnostunut luonnosta ja kasveista. Hän alkoi kokeilla
Pohjois-Albertan ilmastoon sopivia kasveja. Bugnet sai siemeniä Venäjältä Laatokan seuduilta ja kehitti Laatokan männyn.
Venäläisen ruusun hän risteytti albertalaisen yksinkertaisen lajikkeen kanssa, tuloksena ’Thérèse Bugnet’-ruusu, joka on nimetty hänen sisarensa mukaan, joka oli Ranskassa nunnana.
Tunnetuin Bugnet’n romaaneista on La Forêt (1935) (käännetty nimellä The Forest), joka kuvaa hänen innostustaan elää metsän keskellä ja sen vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen.
Hän kirjoitti jatkuvasti runoja ja julkaisi ensimmäisen kokoelmansa Voix de la solitude (Yksinäisyyden ääniä) v. 1938.
Bugnet julkaisi artikkeleita, runoja ja tarinoita eri lehdissä vuoteen 1966 asti, jolloin hänen oli heikentyneen näkönsä takia lopetettava.
V. 1970 Ranskan valtio myönsi hänelle arvomerkin ruusujen jalostuksesta ja
v. 1978 Albertan yliopisto kunniatohtorin arvon.
Georges Bugnet kuoli kuoli 102-vuotiaana St. Albert’ssa Albertassa v. 1981.
’Lac Majeau’
’Marie Bugnet’
’Louise Bugnet’
’Thérèse Bugnet’.
Bugnet nimesi ruusun läheisen järven mukaan.
'Lac Majeau' kuuluu mielestäni kauneimpiin valkokukkaisiin tarhakurtturuusuihin.
Se on pysty, piikitön, 1,5 m korkea pensas. Nupuissa voi joskus olla punaista, mutta kerrannainen kukka avautuu valkoisena ja tuoksuvana. Toisinaan terälehtien reunoissa voi näkyä hiukan punaista. Kullankeltaiset heteet korostava puhdasta valkoista väriä. Kukintaa jatkuu syksyyn asti. Ruskavärinä on keltainen. Punaisia litteänpyöreitä kiulukoita muodostuu.
on nimetty tyttären mukaan.
Nupuissa on punaista, mutta kukka on puhtaan valkoinen, kerrannainen.
Bugnet, 1960
Ruusu on nimetty nuorimman tyttären mukaan.
'Louise Bugnet' on erikoisen näköinen tarhakurtturuusu. Se kasvaa 1,5 metriä korkeaksi, pystyksi, lähes piikittömäksi pensaaksi. Juurivesoja on muodostunut jonkin verran. Tummien lehtien keskelle muodostuu syksyyn asti valkoisia, tuoksuvia, perhosmaisia kukkia. Tummanpunaiset nuput korostavat valkoista väriä. Terälehtien reunatkin ovat usein viininpunaiset. Isoja rugosamaisia kiulukoita muodostuu jonkin verran. Joinakin vuosina on myös kaunis punertava syysväri.
Bugnet, 1950.
Monimutkainen risteymä.
Bugnet omisti tämän upean ruusun ranskalaisessa luostarissa nunnana olleelle sisarelleen.
Teresanruususta on tullut nopeasti suosittu Suomessa.
Se sopii hyvin köynnösruusuksi, koska tuettuna se voi kasvaa kolme metriä korkeaksi. Päähaarat ovat pystyjä, sivuoksat kaarevia. Juurivesoja ei ole muodostunut lainkaan. Lehdet ovat harmahtavan vihreät, ei kovin kurttuiset. Tummanpunaiset nuput ovat koristeelliset. Miedosti tuoksuvat, roosanväriset kukat ovat melko suuria ja kerrannaisia. Keskimmäiset pienet heteet melkein peittävät heteet. Kiulukoita muodostuu niukasti.