Pirjo Rautio
RUDOLF GESCHWIND (1829 - 1910)	Takaisin
syntyi saksalaisten vanhempien lapsena Teplitzissä 1829 ja kuoli 81-vuotiaana 1910 Karpfenissa (Krupina nyk. Slovakiassa). Geschwind opiskeli metsänhoitajaksi. Työnsä ohella hän harrasti kasvinjalostusta. Jäätyään 77-vuotiaana eläkkeelle (1906) hänellä oli enemmän aikaa ruusunjalostukselle. Geschwind pyrki yhdistämään kestävyyden, terveyden, voimakaskasvuisuuden, runsaskukkaisuuden ja tuoksun. Geschwindin aikalaisten jalostaessa arkoja teeruusuja hän käytti usein villiruusuja (R. setigera, acicularis, blanda, californica, carolina) ja kirjoitti asiasta (Die Hybridation und Sämlingszucht der Rose, 1863, Die Rose im Winter, 1884). Geschwindin ensimmäinen ruusujaloste oli ’Premier Essai’ (”ensi yritys”) 1866. Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1886 Geschwindin unkarilaiset köynnösruusut herättivät ansaitsemaansa huomiota.
Harrastaja Geschwindin ruusunjalostusta ei oikein arvostettu. Kun Lambert toi markkinoille Geschwindin ruusuja, hän ei aina ilmoittanut jalostajaa tai ilmoitti ne omiksi ruusuikseen. Geschwindin muistokirjoituksessa Lambert kertoi: 1890-luvun puolivälissä Geschwind tarjosi Lambertille 5 jalostamaansa ruusua kokeiltavaksi ja ostettavaksi. Kahden vuoden kokeilun jälkeen Lambert osti ’Gruss an Teplitz’-ruusun. ’Satanella’-nimistä ruusuaan hän tarjosi 800 markalla ostettavaksi. Se päätyi USA:han. Geschwind ei koskaan paljastanut ruusun hankkijaa, mutta pahoitteli, ettei ruusu päätynyt maailmalle hänen nimissään. Sekaannuksia voi aiheuttaa myös, että Gebrüder Ketten ja Lambert käänsivät nimet viedessään ruusuja USA:han, Ranskaan tai Englantiin. ’Zigeunerknabe’ tunnetaan yleisemmin nimellä ’Gibsy Boy’ ja Ranskassa ’Erlkönig’ on ’Roi des Aulnes’.
	'Gruss an Teplitz'
Kreivitär Marie Henriette Chotek osti itselleen Geschwindin jälkeenjääneet ruusut. Hän istutti n. 2000 ruusua linnansa ruusupuistoon Dolna Krupaan Unkariin (myöhemmin Slovakiaa). Se oli Roseraie de l’Haÿn ja Sangerhausenin ohella Euroopan suurimpia ruusutarhoja. Taloudellisten vaikeuksien takia kreivitär Chotek perusti alueelleen taimitarhan. Geschwindin siementaimien joukosta hän valitsi joitakin mieleisiään  ruusuja, jotka hän toi markkinoille 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa: ’Geschwinds Nordlandrose’ (Geschwind 1884, Chotek 1926), ’Geschwinds Schönste’, ”Geschwindin kaunein” (Geschwind n. 1900, Chotek 1930) ja ’Geschwinds Unermütliche’, ”Geschwindin väsymätön” (1930). Toisessa maailmansodassa ruusutarha tuhoutui. Köyhtynyt, fyysisesti ja henkisesti luhistunut kreivitär eli viimeiset vuotensa entisten palvelijoittensa armoilla.
Sangerhausenissa ja Roseraie de l’Haÿssa on säilynyt Geschwindin jalostamia ruusuja. Sangerhausenin ruusutarhan luettelosta (2003) löysin 24 Geschwindin ruusua. Jokin aika sitten löytyi Norjasta Geschwindin kadonnut keltakukkainen harisoninruusu ’Ariana El’ (1912) nimellä ’El Ariana’.
	'El Ariana'
Suomessa tunnetuin Geschwindin ruusu on ’Zigeunerknabe’ (1909, Bourbon-ryhmä),  jota edelleen pidetään usein Lambertin jalostamana ruusuna. Näitä ruusuja on joidenkin keskieurooppalaisten taimistojen luetteloissa, eniten saksalaisella Martin Weingartilla (rosenschule-weingart@t-online.de).
Kirjallisuutta Quest-Ritson, Climbing Roses, Timber Press, 2003. Rosa Gallica № 43, Janvier-Février 2007. Rosen-Almanach 1979-1980, Weiland, 1980. Glvác, The Queen of Flowers. Famous roses from the past to the present, Soup, Bratislava, 2002
*Rudolf Geschwindistä ja hänen jalostamistaan ruusuista on lisätietoja Ruususeuran kotisivuilla (www.ruususeura.fi). *Kreivitär Marie Henriette Chotekin traagisesta kohtalosta voi lukea Ruususeuran kotisivujen kansainväliseltä puolelta.
Takaisin