KURTTURUUSUKO HAITALLINEN VIERASLAJI?

 
Pirjo Rautio  
   
Ympäristökeskus kehottaa tuhoamaan kurtturuusut, koska ne ovat uhka hiekkarantojen eliölajistolle ja merkittävä haitta rantojen virkistyskäytölle ja voivat jopa laskea rantakiinteistöjen arvoa!
Kasvi on kuulemma tehokas leviäjä, sillä sen kiulukat kelluvat pitkään vedessä ja siemenet leviävät lintujen mukana kaukaisillekin saarille. Kurtturuusun väitetään myös leviävän hallitsemattomasti teiden varsilla.
   
Kurtturuusu ja espanjansiruetana on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi, koska ne runsastuessaan voivat uhata ympäristön monimuotoisuutta. Ympäristökeskus painattaa kalliita esitteitä, joissa varoitellaan kurtturuusuista ja kehotetaan tuhoamaan ne. Kurtturuusuja ja niiden risteymiä tarhakurtturuusuja on kasvatettu Suomessa jo 1870-luvulta asti, joten ne eivät ole ihan uusia tulokkaita. Ihmiset jotka eivät tunne ruusuja kavahtavat kuullessaan kurtturuusu-sanan.
   
Kurtturuusu on hyötykasvi ja upea koristepensas. Se on helppohoitoinen, Pohjois-Suomessakin kestävä, terve ja tuoksuvia kukkia avautuu myöhään syksyyn asti. Isot yksinkertaiset kukat ovat valkoiset, vaaleanpunaiset tai violetinpunaiset. Syksyllä ruskankeltainen pensas on täynnä suuria punaisia kiulukoita.
   
Normaalioloissa kurtturuusut eivät lisäänny hallitsemattomasti kuten ympäristökeskus väittää. Simolan rosariossa kasvaa satoja kurttu- ja tarhakurtturuusupensaita, mutta koskaan ei ole löytynyt yhtään siementainta. Ehkä siementaimia itää kosteilla hiekkarannoilla, mutta muualla niistä ei ole haittaa. Juurivesojakin muodostuu vain pensaan tyvelle. Kurtturuusut voidaan tietysti hävittää hiekkarannoilta, jos ne häiritsevät virkistyskäyttöä. Muualla ne olisi syytä jättää rauhaan.  
   
SUPERRUOKAA  
Kurtturuusunmarjaa kannattaa hyödyntää, koska tyrnimarjan jälkeen se on paras C-vitamiinin lähde. Ruusunmarja sisältää myös E-vitamiinia, karotenoideja, kuitua, folaatteja ja kivennäisaineita.
Marjoja voi myös kuivata, sillä kuivattuinakin ne ovat erinomaisia C-vitamiinin lähteitä.
   
Suomessa käytetään paljon marjoja. Marjatiloilla kasvatetaan runsaasti mansikoita, vadelmia ja herukoita, mutta jostain syystä erinomaiset ruusunmarjat on unohdettu. Rannikolla kerätään kylläkin orjanruusujen kiulukoita. Kurtturuusupensaita on helppo kasvattaa ja ne ovat tuottoisia huonoissakin sääoloissa. Kurtturuusun marjat ovat suuria, joten niitä on helppo käsitellä. Toivottavasti pian perustetaan ruusunmarjatiloja ja saamme kotimaisia ruusunmarjatuotteita, jotta meidän ei tarvitse turvautua ulkomailta tuotuihin pakasteisiin. Meidän olisi aika oppia käyttämään tätä superruokaa. Ruusunmarjareseptejä on Ruususeuran (www.ruususeura.fi) ja Simolan rosarion kotisivuilla (www.simolanrosario.com). Martta-liitto on myös kerännyt ja julkaissut niitä.  
   
   
Kurtturuusuja ja tarhakurtturuusuja eivät näytä edes asiantuntijat aina tuntevan. Siksi Ruususeura julkaisi Pirjo Raution kirjoittaman Tuoksuvat tarhakurtturuusut –kirjan v. 2013.
   
BACK/TAKAISIN