ARTIKKELIT HOMEPAGE
   
RUNDALEN LINNAN RUUSUTARHA
  
Teksti ja kuvat Pirjo Rautio  
   
Kymmenen vuotta sitten (2007) Rundalen linnan puutarhasta Latviasta kävi ryhmä suomalaisissa taimistoissa hankkimassa ruusuja. He halusivat välttämättä tulla käymään myös Simolan rosariossa, koska heidän johtajansa piti erityisesti jalostamistani ruusuista. Ajankohta ei oikein sopinut minulle ja yritin estellä, mutta he olivat sitkeitä. Yhteistä kieltä ei oikein löytynyt: hiukan englantia, hiukan saksaa. He kertoivat, että Rundalen linnan ruusutarhasta oli tarkoitus tehdä maailman suurin. Heillä oli pakettiauto täynnä suomalaisia taimia. Minun ruusujeni taimet olivat kuulemma niin pieniä, että he pelkäsivät niiden kuolevan.
  Rundalen linnan barokkipuutarhan kartta
Ruusutarha on linnan edessä.
Tämä vierailu herätti uteliaisuuteni ja olen siitä lähtien halunnut käydä tutustumassa tähän puutarhaan. Syyskuussa 2016 teimme ruusutarhakierroksen, jonka aloitimme Latviasta Rundalen linnan puutarhasta. Kauniisti suunniteltu barokkipuutarha oli todella vierailun arvoinen, vaikka historialliset ruusut eivät enää kukkineet.  
   
Rundalen linnan puistoalue käsittää 72 hehtaaria, josta 10 hehtaaria on ranskalainen barokkityylinen puutarha, jossa on alkuperäinen, arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrellin v. 1735/36 suunnittelema pohjakaava. Samaan aikaan linnan rakentamisen kanssa toteutettiin Rundalen puutarha (1736-1740). Puistoa on uudistettu vuodesta 1975 lähtien.
  1700-luvulla rakennettu Rundalen linna.
Ruusutarha  
Inventaarioluettelon mukaan Rundalen puutarhaan tuotiin jo v. 1738 16 purkitettua ruusua. 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla puutarhaan tuotiin 160 ruusua: 50 kartanoruusua, 30 ranskanruusua, 30 damaskonruusua ja 30 kaksiväristä ’York and Lancaster’ -lajiketta. Kuten keisarinna Joséphinen Malmaisonin puutarhassa ruusut kasvatettiin ruukuissa ja kukinnan jälkeen niiden tilalle tuotiin muita kukkivia kasveja.  
   
Ruusutarhan uudistaminen aloitettiin 2000-luvun alussa. Silloin perustettiin ornamentaalinen parterritasanne barokkipuutarhojen tapaan keskeiselle paikalle linnan eteen. Yhden hehtaarin kokoinen ruusutarha sijaitsee parterrin molemmilla puolilla.
Viereisiin penkkeihin istutettiin ulkonäöltään historiallisia ruusuja muistuttavia englantilaisia ruusuja. Eniten ruusutarhassa on nykyruusuja. Vertailun helpottamiseksi ne on ryhmitelty värien mukaan: länsipuolella valkoiset, roosat ja punaiset ruusut, itäpuolella keltaiset, oranssit ja vaaleat pastellinväriset ruusut.
Ruusutarhan molemmilla sivuille on istutettu historiallisia ruusuja ja luonnonruusuja. Ranskanruusuja on ilahduttavan suuri kokoelma, mutta ne on leikattu kaikki samanmuotoisiksi.
Historialliset ruusut kukkivat toukokuun lopusta heinäkuun puoleenväliin, kun taas nykyruusut voivat kukkia yöpakkasiin asti ilahduttaen vasta syksyllä puutarhassa vierailevia.		  
   
52 ruusuympyrää on omistettu 72 eri jalostajalle 17:sta eri maasta. Myös Suomi on mukana.
Löysin kaksi jalostamaani ruusua: ’Posliinikaunottaren’ ja ’Franz Lisztin’. Liian pieninä taimina muut olivat siis kuolleet. Onneksi monet suomalaiset löytöruusut olivat selvinneet: ’Ainola’, ’Eltsu’, ’Fazers Röda’, ’Iilampi’, neuvoksenruusu, ’Onni’ ja ’Pakila’.
  Suomalaisia ruusuja -kyltti
Suomalaisen ruusuistutuksen edessä on tämä infotaulu. Bengt M. Schalin ja hänen nimikkoruusunsa, Pirjo Rautio ja jopa 2009 julkaistu Suomen ruusut -kirja mainitaan.
   
’Franz Liszt’, Pirjo Rautio, ranskanruusu.
Ruusu kasvaa suomalaisella ruusualueella. Isot oranssinpunaiset pyöreät kiulukat ovat koristeelliset.		 ’Posliinikaunotar’, Pirjo Rautio, 1993, pimpinellaruusu.
Komea pensas oli syyskuussa täynnä isoja mustia kiulukoita.
   
'Fazers Röda' Rundalenissa. ’Alise’, Rieksta, Latvia, 2009.
Riekstan jalostama kaunis valkokukkainen tarhakurtturuusu.
   
Myöhään syksyyn asti kukkivia tarhakurtturuusuja on runsas valikoima. Ne on mielenkiintoisesti jaettu jalostusvuosien perusteella eri puolille ruusutarhaa: parterrin itäpuolella vanhimmat, vv. 1876 – 1932 ja länsipuolella uudemmat, vv. 1941-2005 jalostetut ruusut.
  ’Lelde’, Rieksta, Latvia, 2010
Pienilehtinen pensas kukkii runsaasti vielä syksyllä. Kauniit kerrannaiset kukat ovat valkoiset.
Länsipuolella on erittäin kiinnostava latvialainen ruusutarha, jossa esitellään Dzidra Riekstan jalostamia komeita tarhakurtturuusuja, mm.
’Abelzieds’ (1968),
’Agnese’ (2009),
’Agra’ (1994),
’Alise’ (2009),
’Guna’ (1981),
’Lelde’ (2010),
’Raita’ (2002),
’Ritausma’ (1971),
’Smaida’ (2010),
’Sniedze’ (1997) ja
’Zilga’ (1999).
Kauniista ja pitkään kukkivasta ’Ritausmasta’ on jo tullut monen suosikki, mutta muitakin ruusuja kannattaisi täällä kokeilla.
  ’Agra’, Rieksta, Latvia, 1994.
R. rugosa ’Alba’ × (’Feuermeer’ x ’Abelzieds’)
1-1,5 m korkea tarhakurtturuusu, joka kukkii uudestaan syksyllä.
Kerrotut kukat ovat vaaleanpunaisia, miedosti tuoksuvia.
   
’Raita’, Rieksta, 2002, ’Schneezwerg’ × ’Schnietze’.
Tällä tarhakurtturuusulla on kerrannaiset roosanväriset kukat, vaikka molemmat vanhemmat ovat valkokukkaisia.		 ’Gloire des Rosomanes’, Plantier, Ranska, ennen v. 1836.
Jean-Pierre Vibert toi markkinoille.
Komeasti kukkiva bourbonruusu: puolikerrotut kukat ovat karmiininpunaiset, miedosti tuoksuvat.
   
Ruusutarhasta ei vielä ole tullut maailman suurinta, sillä (v. 2012) siellä kasvoi n. 2450 ruusulajiketta, joista 670 historiallista ruusua. Kaikkiaan puutarhassa on 12 000 kasvia.  
   
   
Lähteinä esitteet
Parkanlage des Schlosses Rundale, Rundale pils muzejs, 2014.
Rose Garden of Rundale Palace, Rundale pils muzejs, 2016.		  
   
’Magnifica’, Van Fleet, USA, 1905.
1,2–1,5 m korkea pensas. Kukat purppuranpunaiset, voimakas mausteinen tuoksu.		 ’Chopin’, Stanislav Zyla, Puola, 1980.
Suosikkisäveltäjälle omistettu, upeasti kukkiva teehybridiruusu, jonka kerrotut kukat ovat kermanvärisiä ja miedosti tuoksuvia.
   
’Claire Austin’, David Austin, Britannia, 2007.
Tämä 1–1,2 m korkuiseksi kasvava puistoruusu on nimetty tyttären mukaan
Kerrottuja, valkoisia kukkia avautuu jatkuvasti. Tuoksu on voimakas. 		’Hans Christian Andersen’, Olesen, Tanska, ennen 1986:
’Royal Occasion’ x siementaimi. Poulsen Roser on kaupallistanut ruusun.
Satusedälle omistettu ruusu on piikkinen, 0,6–1,5 m korkea, runsaasti kukkiva pensas. Puolikerrotut tummanpunaiset kukat tuoksuvat miedosti.
   
ARTIKKELIT HOMEPAGE