Pirjo Rautio | |
Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kuusi ruusua. | Takaisin |
1. Metsäruusu, R. cinnamomea, Rosa majalis |
|
( cinnamomea = kanelinvärinen, majalis = toukokuinen ) |
|
Yleisin on koko maassa kasvava metsäruusu. Sitä kasvaa Pohjois- ja Keski-Euroopasta Keski-Siperiaan. Metsäruusu muodostaa runsaasti juurivesoja. Neulamaisten piikkien lisäksi sillä on leveätyvisiä, käyriä piikkejä. Kukkaperä on aina kalju. Metsäruusu kukkii pari viikkoa karjalanruusun jälkeen. Kiulukka on pieni ja pallomainen tai litistyneen pallomainen. Syysväri on oranssinkeltainen ja punertava. |
|
- | - |
2. Karjalanruusu, R. acicularis, R. carelica |
|
(acicularis = neulamainen) | |
Karjalaruusu on ruusulajeista laajimmalle levinnyt. Sitä kasvaa koko pohjoisella pallonpuoliskolla havumetsävyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa Pohjois-Karjalan maakuntakukka kasvaa maan itäosissa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalaissa, mutta se on kestävä koko maassa. Juurivesojen avulla karjalanruusu levittäytyy laajoiksi 0,5-1,5 m korkeiksi pensaikoiksi. Edellisen kesän kasvaimen kuori on punaruskea, varjoisassa paikassa vihreä. Suorat, ohuet piikit ovat tiheässä, mutta kukkivissa oksissa piikkejä on harvassa. Karjalanruusu kukkii aikaisin, toukokuun lopussa tai kesäkuussa. Vaaleanpunaiset kukat, jotka ovat 4-5 cm leveät ja miedosti tuoksuvat, ovat yksittäin. Kukkaperä on joko nystyinen tai kalju. Verholehdet ovat ehytlaitaisia, kukinnan jälkeen pystyjä ja pitkään säilyviä. Kiulukat ovat pitkänomaisia tai päärynänmuotoisia, kaljuja. Syysväri on keltainen tai oranssinvärinen. |
|
- | - |
3. Orjanruusu, R. dumalis |
|
(= pensasmainen) | |
Orjanruusu on etelärannikolla tavallisempi kuin metsäruusu. Edellisen kesän kasvaimen kuori on ruskehtavan vihreä. Kukka on vaaleanpunainen, n. 5 cm leveä. Verholehdet siirottavat takaviistoon ja säilyvät pitkään. Kypsät kiulukat ovat punaisia, koristeellisia. |
|
- | - |
4. Koiranruusu, R. canina |
|
kasvaa luontaisesti vain Ahvenanmaalla. Koiranruusua on kuitenkin viljelyjäänteenä puutarhoissa, koska sitä käytetään usein perusrunkona. Koiranruusu 2-4 m korkea, kaarevaoksainen pensas. Juurivesoja muodotuu lähelle pensaan tyveä. Edellisen vuoden kasvaimen kuori on vihreä. Piikit ovat voimakkaita ja käyriä. Koiranruusu kukkii kesä-heinäkuussa. Kukat ovat joko yksittäin tai 2-4 kukan kukinnoissa, kukkaperä on kalju. Kukka on 4-5 cm leveä, vaaleanpunainen tai melkein valkoinen. Kiulukka on pitkulainen ja kalju. Taaksepäin kääntyneet verholehdet varisevat ennen kiulukan kypsymistä. |
|
5. Iharuusu, R. mollis, R. villosa subsp. mollis |
|
Iharuusun levinneisyys noudattelee tammivyöhykkeen pohjoisrajaa: lounais-Suomesta Kymenlaaksoon ja Satakuntaan asti ulottuva alue. Iharuusu on pysty 0,5-1,5 m korkea pensas, joka muodostaa lyhyitä juurivesoja. Edellisen kesän kasvaimen kuori on punertavanvihreä. Suorat, hennot piikit ovat harvassa ja usein parittain. Lehdet ovat tylppäkärkisiä, pyöreähköjä, harmaanvihreitä ja pehmeäkarvaisia. Kukinta on kesä-heinäkuussa. Kukat ovat 4-5 cm leveät, vaaleanpunaiset, yksittäin tai 2-3 kukan kukinnoissa. Kukkaperät ovat nystykarvaisia, kiulukat pallomaisia, nystykarvaisia ja kypsyvät elokuussa. Verholiuskat ovat ehyitä ja nystykarvaisia, pysyvät kiinni kiulukassa. |
|
6. Okaruusu, R. sherardii |
|
kasvaa harvinaisena Ahvenanmaalla. Okaruusu voi kasvaa jopa 3 m korkeaksi pensaaksi. Piikit ovat vahvoja, suoria tai hieman käyriä. Kukkia on 2-6 kukinnossa. Kiulukat ovat pitkänomaisia. Okaruusua ei ole saatavana taimistoista. |
|
Takaisin | |
|
|