| Simolan havupuita ja -pensaita 1 | |||
| Simolan lehtipuita ja -pensaita 1 | |||
| SIMOLAN LEHTIPUITA JA PENSAITA 2 | |||
| Simolan lehtipuita ja -pensaita 3 | |||
| Simolan hedelmäpuita ja marjapensaita 1 | Homepage/Accueil/Kotisivu | ||
|
|||
| - | |||
|
 |
||
| - | |||
| Malus baccata 'Makamik' Vaaleanpunaiset kukat |
|||
| - | |||
 |
 |
||
| Malus baccata 'Rixi' | |||
| - | |||
| Malus baccata 'Royalty' Klaukkalan pihapalvelu Tummanpunaiset kukat |
|||
| - | |||
| Malus baccata 'Tumma kaunotar' |  |
||
| - | |||
 |
 |
||
| Malus baccata 'Wabiscaw' | |||
| - | |||
 |
 |
||
| Philadelphus coronarius, pihajasmike Suomessa pihajasmiketta on kasvatettu 1700-luvulta alkaen. Se on säilynyt usein vanhoissa kartanopuutarhoissa. Pihajasmikkeen erottaa puistojasmikkeesta siitä, että sen menneen vuoden versot ovat suklaanruskeat ja hilseilevät voimakkaasti. Pihajasmike kukkii kesäkuussa aikaisemmin kuin muut jasmikkeet. Kermanvalkoiset kukat tuoksuvat voimakkaasti. (Hovijasmikkeen verhiöt ovat karvaiset ja versot harmaat ja hilseilemättömät.) |
|||
 |
|||
 |
|||
| - | |||
| Populus tremula, haapa |  |
||
| - | |||
| Populus tremula 'Erecta', pylväshaapa | |||
| - | |||
| Potentilla fruticosa 'Goldfinger', pensashanhikki | |||
| - | |||
| Potentilla fruticosa 'Månelys' |  |
||
| - | |||
 |
|||
| - | |||
| Prunus domestica, luumupuu | |||
| Prunus mahaleb, veikselinkirsikka?, siemestä 1992 | |||
| - | |||
| Prunus padus, tuomi |  |
||
 |
|||
| - | |||
| Prunus padus 'Colorata', purppuratuomi |  |
||
 |
|||
 |
|||
| - | |||
|
Prunus maackii, tuohituomi Kuori on kuparinruskea, tuohimaisesti irtoilevaa. Valkoiset pienet kukat ovat lyhyissä tertuissa. |
 |
||
| - | |||
| Prunus spinosa, oratuomi kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja Korppoon saaristossa. Piikkinen 1-3 m korkea pensas. Pienet valkoiset kukat. |
 |
||
 |
|||
 |
|||
 |
|||
| - | |||
| Prunus virginiana 'Schubert', rusotuomi Lehdet ovat puhjetessaan vihreät, mutta muuttuvat tumman purppuranpunaisiksi. |
 |
||
 |
|||
 |
|||
| - | |||
| Quercus robur, tammi | |||
| - | |||
| Quercus macrocarpa, takiaistammi, siem. kylv. 1992 |  |
||
 |
|||
| - | |||
| Rhododendron Catawbiense 'Grandiflora' |  |
||
| - | |||
| Rhododendron 'Haaga' | |||
| 'P.M.A. Tigerstedt' | |||
| 'Helsinki University' | |||
| Rhus typhina, samettisumakki, kylv. 1992 tai Rhus aromatica, tuoksusumakki, kylv. 1992 |
|||
| - | |||
| Ribes alpinum, taikinamarja |  |
||
| - | |||
| Ribes aureum, kultaherukka | |||
| - | |||
| Salix 'Sibirica', Salix alba var. sericea 'Sibirica / Salix alba 'Argentea', hopeasalava |  |
||
 |
|||
 |
|||
 |
|||
 |
|||
 |
|||
 |
|||
| - | |||
| Salix fragilis 'Bullata', terijoensalava | |||
| - | |||
| Salix lanata, villapaju Paksut lehdet ovat hopeanharmaat, pyöreähköt. |
 |
||
| - | |||
| Salix purpurea, punapaju 1-2,5 m korkea, leveä pensas. |
 |
||
| - | |||
| Salix 'Blanda', riippasalava (isoriippapaju) Se muistuttaa salavaa, mutta oksat ovat kärkiosistaan riippuvia. nuoret oksat ja lehdet ovat aluksi karvaiset. Lehdet ovat pitkät, 10 cm pituiset ja paksuhkot. |
 |
||
| - | |||
| Salix viminalis, koripaju 2-6 m korkea puu. Lehdet ovat kapeat ja pitkät, alta hopeanväriset. |
|||
| - | |||
| Salix daphnoides, härmäpaju | |||
| Salix daphoides.., riippahärmäpaju | |||
| "paju ojasta" |  |
||
| - | |||
| Riipparaidan perusrunko? |  |
||
| - | |||
| Sambucus racemosa, terttuselja |  |
||
 |
 |
||
 |
 |
||
| - | |||
| Sambucus racemosa 'Aurea', keltaterttuselja | |||
| - | |||
| Solanum dulcamara, punakoiso luonnonvarainen köynnöstävä puolipensas. Se kasvaa 30-300 cm pitkäksi. Kukat violetinvärisiä. Marjat punaisia, myrkyllisiä. |
|||
| - | |||
| Sorbaria sorbifolia, viitapihlaja-angervo 1-2 m korkea. Lehdet muistuttavat kotipihlajan lehtiä. Pienet valkoiset kukat muodostuvat saman kesän versojen pystyyn latvakukintoon. |
|||
| - | |||
| Sorbus aucuparia, kotipihlaja |  |
||
 |
|||
 |
|||
| - | |||
| Sorbus hybrida (fennica), suomenpihlaja Lehtien tyvellä on on irralliset tyviliuskat |
Suomenpihlaja ja ruotsinpihlaja ovat hyvin samannäköiset. Kavutavaltaan ja kukiltaan samankaltaiset. | ||
| - | |||
|
 |
||
| - | |||
| japaninpihlaja | |||
| - | |||
| Spiraea betulifolia, koivuangervo 80 cm korkea. Valkoiset kukat. Kaunis syysväri. |
 |
||
 |
|||
| - | |||
 |
 |
||
| Spiraea chamaedryfolia, isovirpiangervo Se on ollut viljelyssä 1800-. lähtien. Se oli yleinen kartanopuutarhoissa. Se leviää maanalaisista rönsyistä. |
|||
 |
|||
 |
|||
| - | |||
| Spiraea douglasii, punapajuangervo | |||
| - | |||
| Spieaea salicifolia, viitapajuangervo Viitapajuangervon nimellä on pitkään myyty pajuangervolajien risteymiä, kuten -mökinangervo (S. x rosalba), (aikaisemmin purppura-angervo, vaikka kukkien väri on vaaleanpunainen tai valkoinen. -rusopajuangervo (S. Billiardii-ryhmä) Kukat ovat tumman ruusunpunaisia. |
|||
| - | |||
| Spiraea x bumalda 'Froebelii', ruusuangervo | |||
| - | |||
| Spiraea x cinerea, Spirea 'Grefsheim',
norjanangervo Simolan vanha kanta. Norjanangervo on tiheä- ja kaarevaoksainen. Lehdet ja oksat ovat karvaiset. (Morsiusangervo on harvempi, pystympi, oksat ovat luutamaisesti kimpuissa ja lehdet ovat kaljut, rakkaanvihreät ja oksat pian kaljuuntuvat.) |
 |
||
 |
 |
||
- |
|||
| Symphoricarpos albus var. laevigatus,
lumimarja Simolan vanha kanta. Kukat ovat pienet, vaaleanpunaiset, kellomaiset latvatertuissa. Marja on valkoinen, myrkyllinen. |
|||
| - | |||
| Seuraavalle sivulle/zurfolgenden Seite | |||
| Homepage/Accueil/Kotisivu |
